Kaalikoi Plutella xylostella

Kuvaus

Aikuinen kaalikoi on pieni harmaanruskea perhonen, jonka etusiipien takareunat ovat vaaleat ja muodostavat lepoasennossa valkean aaltomaisen juovakuvion. Kaalikoin toukat ovat tavallisesti väriltään vihreitä, tumman ruskeaa päätä lukuun ottamatta. Notkealiikkeiset toukat ovat molemmista päistään kaventuneita ja pinnassa on harvakseltaan lyhyitä karvoja. Toukka koteloituu kasviin vaaleassa verkkomaisessa kotelokehdossa.
Toukat vioittavat öljy- ja kaalikasveja syömällä lehtiin aluksi ikkunakuvioita ja myöhemmin reikiä. Ne voivat vioittaa myös nuppuja, kukintoja ja lituja. Jos toukkia on runsaasti, ne voivat syödä kasvit nopeasti rangoiksi.

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

 

Kaalikoin toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela)

Esiintyminen

Kaalikoi ei talvehdi Suomessa, joten kaukokulkeumana ilmavirtojen mukana meille kulkeutuvat kaalikoit aiheuttavat ongelmat. Kaalikoilla on yleensä kahdesta kolmeen sukupolvea kasvukauden aikana. Naaraat munivat lehdille kymmeniä yksittäisiä munia. Toukkakauden pituus on tavallisesti n. 2–3 viikkoa, mutta se riippuu olosuhteista. Toukka koteloituu kasviin vaaleassa verkkomaisessa kotelokehdossa.

Tarkkailu

Kaalikoille ei ole öljykasveilla määritetty tarkkaa torjuntakynnystä. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti.

Torjunta

Kaalikoin toukat tulee öljykasveilla yleensä torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä. Erillinen kaalikoin torjunta on tarpeen kaalikasveilla varsinkin sellaisina vuosina, jolloin vaeltava sukupolvi tulee lämpimien ilmavirtausten mukana jo toukokussa. Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Luontaiset viholliset

Kaalikoilla on lukuisia luontaisia vihollisia. Kaalikoin toukissa loisii Diadegma-Cotesia- ja Diadromus-sukujen loispistiäisiä.