kesäkuu 2018 – Sivu 2 – Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet

Hernekääriäisen lento alkanut

Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kirvat kiusaavat kevätviljoja

Tuomikirvoja on edelleen monin paikoin runsaasti kevätviljoilla, etenkin kauralla, mutta myös ohralla ja vehnällä. Suoran imentävioituksen lisäksi kirvat aiheuttavat satotappioita levittämällä viljan kääpiökasvuviroosia.

Paikoin tuomikirvan torjuntakynnys (kirvoja joka viidennessä kasvissa) on ylittynyt reilusti ja torjuntoja tehty. Tarkkailussa ja torjunnassa on huomioitava, että kirvat ovat nyt pääosin kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä vaikeuttaa niiden torjuntaa. Torjuntatehon varmistamiseksi systeemisiä dimetoaatti-valmisteita voi ohjeiden mukaisesti käyttää, jos kasvustosta ei löydy kirvojen luontaisia vihollisia kuten leppäpirkkoja.

Kuivassa kirvat löytyvät usein aivan kasvin tyveltä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ripsiäisiä poikkeuksellisesti kevätviljoillakin

Ripsiäiset hyötyvät kuivasta ja lämpimästä, ja niitä löytyy nyt poikkeuksellisesti syysviljakasvustojen lisäksi myös kevätviljakasvustoista. Ripsiäiset imevät kasvinesteitä ja aiheuttavat lehtiin hopeanhohtoisia viiruja tai laikkuja, joissa näkyy tummia ulostepisteitä. Ripsiäiset eivät vaadi erillistoimenpiteitä, mutta ne tulee torjuttua mahdollisen kirvatorjunnan yhteydessä.

Ripsiäisiä kevätviljan kimpussa (Kuva Erja Huusela-Veistola)

Pelto-ohdake ja -valvatti

Syväjuurinen pelto-ohdake kasvaa kuivallakin säällä (Kuva: Heikki Jalli

Kuivilla pelloilla syväjuuriset ohdakkeet ja valvatit kasvavat muita kasveja paremmin.

Pelto-ohdaketta ja -valvattia voi torjua viljoista klopyralidivalmisteilla.

Öljykasvit kasvavat käsittelyajan ohi

Galera vioittaa rypsiä ja rapsia, jos sitä käytetään nelilehtivaiheen jälkeen.

Valikoivia juolavehnäntorjuntaherbisidejä käytettäessä kasvuston pitää olla hyvässä kasvussa ja ilman suhteellisen yli 70 %, eikä hellettä ja juolavehnässä 4-6 lehteä.

Viljat kärsivät kuivuudesta

Viljan kärsiessä kuivuudesta, ei ole syytä lisätä rasitusta monipuolisilla tankkiseoksilla.

Kasvuston kärsiessä kuivuudesta on turha stressata sitä tankkiseoksilla, vaikka tarvetta olisikin. (Kuva Heikki Jalli)

Herbisidien tehot heikkenevät hyvin kuivissa oloissa. Fenoksihappoherbisidejä käytettäessä lämpötilan on oltava yli + 12 astetta, haulaksifeeni tehoaine kuuluu tähän ryhmään, mutta sitä voi käyttää jo viiden asteen lämpötilassa, ei kuitenkaan kauralla.

Rikkakasvien torjunta

Viljan kärsiessä kuivuudesta, ei ole syytä lisätä rasitusta monipuolisilla tankkiseoksilla.

Galera vioittaa rypsiä ja rapsia, jos sitä käytetääm nelilehtivaiheen jälkeen.

Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminan kehitys sekä kuminakoin lentohuipun ajoittuminen ja toukkien kehitys vaihtelevat alueittain. Jos kumina ei vielä kuki, toukkien tarkkailu etenkin kehittyvistä kukkavanoista on tarpeen. Kuminakoin torjunta käyttötarkoitukseen sallitulla pyretroidilla on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja on monin paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Kuminakoin torjunta-aika on kun kuminan nuput ovat näkyvissä ja on havaintoja kuminakoin toukista (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kirpat paikoin öljykasvien kimpussa

Erityisesti kirpat ovat hyötyneet lämpimästä ja kuivasta säästä. Samanaikaisesti kuivuus on hidastanut kevätöljykasvien kehitystä. Kirppamäärät vaihtelevat lohkoittain ja alueittain. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty.

Aalto- ja mutkajuovakirppoja rypsin taimissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Tarkkaile tuomikirvoja

Lämmin sää on edistänyt tuomikirvojen kehitystä ja siirtymistä kasvustoihin. Kirvoja on mahdollisesti tullut myös ilmavirtausten mukana sellaisille alueille, joilla kotimainen kanta oli tuomikirvaennusteen mukaan niukka. Lohkokohtainen tuomikirvatarkkailu kevätviljoilla on edelleen tarpeen. Tarkkailussa on huomioitava, että kuivassa ja lämpimässä kirvat löytyvät usein kasvin tyveltä maan rajasta. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista.