Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet
Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!
Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)
Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri.
Kuivuus on vähentänyt etanariskiä. Sademäärissä on kuitenkin suuria eroja. Syksyä kohti mentäessä kosteus säilyy kasvustoissa pidempään ja parantaa etanoiden elinolosuhteita. Tarkkailu on tarpeen etenkin suorakylvölohkoilla sekä nurmien ja suojakaistojen läheisyydessä.
Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.
Aikaista syysviljojen kylvöä on syytä välttää kahukärpäsriskin vuoksi. Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.
Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.
Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Katso tarkemmin Tukesin tiedotteet 27.7.2018 ja 26.7.2018 .
Jos kasvustossa havaitaan gammayökkösen toukkia ja vioituksia kannattaa torjuntaa harkita, sillä vallitseva helteinen sää on optimaalinen toukkien kehitykselle ja ankarat tuhot ovat mahdollisia.
Gammayökkösen toukkia on havaittu etenkin härkäpapu- ja juurikaspelloilla monin paikoin Etelä-Suomessa. Vioituksia on havaittu myös mm. kylvövuoden kuminalla, öljykasveilla ja salaatilla. Myös hernekasvit ja kaalit voivat olla alttiina vioituksille. Paikoin tuhot ovat olleet erittäin pahoja. Toukat ovat esimerkiksi syöneet härkäpapukasvuston kokonaan lehdettömäksi.
Gammayökkönen on vaeltajalaji, jota tavataan koko maassa. Lajin runsaus vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Viimeksi gammayökkönen on aiheuttanut laajaa tuhoa monilla eri viljelykasveilla vuonna 1946. Gammayökkönen on erittäin moniruokainen ja sillä on yli 300 isäntäkasvia. Sille kelpaavat viljelykasvien lisäksi monet rikka- ja luonnonkasvit.
Gammayökkösen toukka on väriltään yleensä vaaleanvihreä ja sillä on vaaleat sivujuovat. Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Isot 3-4 cm pitkät toukat syövät lehtiin reikiä ja voivat tuhota kasvuston nopeasti. Lämmin sää suosii toukkien kehitystä. Kasvustoista löytyy myös löyhissä kotelokopissa olevia koteloita. Yhden sukupolven kehitys kestää noin 1-1,5 kk.
Kasvustoja on nyt syytä tarkkailla. Gammayökkösen kemialliseen tuholaistorjuntaan härkäpavulla ja kuminalla ei tällä hetkellä ole hyväksyttyjä valmisteita. Mahdollisesta Tukesin hätälupapäätöksestä hyönteistorjunta-aineiden käytöstä gammayökkösen torjuntaan tiedotetaan erikseen.
Kuvatekstit ja kuvat:
Hukkakaura on röyhyllä. Kasvustoja on kierrettävä nyt hukkakauran varalta. Matalia kasveja ei löydä kiikaria käyttämällä.
Hukkakaurakasvit on kerättävä kokonaisina juurineen muovisäkkiin ja poltettava. Varsinkin tuleentuneet siemenet varisevat helposti. Hukkakaurattomuustarkastus haetaan kunnasta toukokuun lopussa, se voidaan tehdä vain ohra- ja vehnäkasvustoista. Hukkakaurakierroksia tehdessä on helppo havainnoida kasvinsuojelun onnistuminen.
Viime kasvukauden kosteat sääolot yhdistettynä tämän kasvukauden olosuhteisiin ovat edistäneet lentonokitartuntaa ohrassa. Nokitähkisiä ohria esiintyy useilla viljelyalueilla sekä kaksi- että monitahoisissa lajikkeissa. Lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla.
Lentonoen oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälletulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Tähkät täyttyvät mustasta noki-itiömassasta, joka häviää tuulen mukana jo muutaman päivän kuluttua ja jäljelle jää vain tähkälapakko.
Lentonokisista tähkistä itiöt lentävät ympäröiviin kukkiviin tähkiin. Itiö tunkeutuu kukkaan ja sitä myötä kehittyvän jyvän sisälle. Kasvukauden aikaista tartuntaa ei voi silmin havaita. Mahdollisen tartunnan voi testatauttaa Eviran siemenlaboratoriossa Loimaalla. Lentonokea voi kemiallisesti torjua peittauksella.
Kuvateksti: Lentonoen tartuttama ohra Ylistarossa (Kuva: Marja Jalli).
Miinaajakärpästen vioitusta ohrassa on havaittu etenkin Pohjanmaan alueella. Aiheuttajina ovat todennäköisesti ohranlehtikärpänen Hydrellia griseola tai kauranmiinaajakärpänen Chromatomyia fuscula. Vioitusta voi esiintyä ohralla ja kauralla, mutta myös timoteillä ja nurminadalla.
Viljoilla esiintyvät miinaajakärpäset talvehtivat aikuisena ja munivat oraisiin touko-kesäkuussa. Toukka elää lehden sisällä kaivaen käytäviä ja koteloituu lehdelle. Aikuiset kärpäset siirtyvät talvehtimaan. Alalehtien vioituksilla ei ole suurta merkitystä, mutta lippulehden vioitus voi vaikuttaa tähkään ja satoon. Torjuntatoimet eivät ole mahdollisia enää tässä vaiheessa.
Monitahoisissa ohralajikkeissa on Hämeessä havaittu härmää. Ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.
Leviäminen on nopeinta tuulisella säällä, kun yökastetta on paljon tai suhteellinen kosteus on korkea ja lämpötila on 18–22 °C.
Oireita kannattaa tarkkailla erityisesti Wolmari, Aukusti, Tiril, Einar, Trym ja Vertti-lajikkeissa. Olosuhteet ovat nyt härmän leviämiselle suotuisat ja satovaikutukset voivat alttiilla lajikkeilla olla torjumatta merkittävät.
Kuvateksti: Härmän tunnistaa lehden pinnalla olevista valkoisista pumpulimaisista pesäkkeistä. Sateessa pesäkkeet huuhtoutuvat ja jäljelle jää kellertävä laikku (kuva Marja Jalli).
Rapsikuoriaistarkkailu on edelleen ajankohtaista kevätöljykasvilohkoilla, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi. Jos alueella on runsaasti rapsikuoriaisen luontaista vihollista, rapsikuoriaispistiäistä, on myöhäisen nuppuvaiheen torjuntakynnys 3-4 kuoriaista /kasvi.
Rapsikuoriaisen kasvinsuojeluaineresistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on tärkeää. Vaihtoehtoina pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet, indoksakarbi ja pymetrotsiini, joita voi käyttää vain kerran kasvukaudessa. Torjunnassa on huomioitava myös mehiläisvaroitukset. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.
Kaalikoiaikuisia lentelee edelleen paikoin öljykasvipelloilla. Kaalikoin toukkien ilmaantumista kannattaa tarkkailla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti. Torjunta on mahdollista ennen kukintaa.
