Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
Viileä kasvukauden alku on ollut suosiollinen siemenlevintäisille kasvitaudeille, kuten ohran verkkolaikulle. Siemenlevintäisen verkkolaikun oireet erottuvat hyvin ensimmäisessä kasvulehdessä. Oireita kannattaa seurata erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa mutta yksittäisiä oireita voi esiintyä myös, jos siemen on peitattu. Alttiimmissa lajikkeissa verkkolaikku etenee kuivemmissakin olosuhteissa.
Vaikka sää on ollut koleaa, lämpösummapohjaisen lentoennustemallin mukaan pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.
Ruskearuostetta Inkoon ruisvehnässä (Kuva Mikael Fröberg).
Kosteat säät ovat olleet suosiolliset kasvitautien etenemisellä syysviljoissa. Rukiin rengaslaikku ja syysvehnän pistelaikku sekä harmaalaikku esiintyvät vielä pääosin kasvustojen alalehdillä. Inkoossa on ruisvehnässä havaittu jo ensimmäiset ruskearuoste-esiintymät. Oireiden esiintyessä torjunta on tarpeen hyvin talvehtineissa kasvustoissa. Ruoste leviää nopeasti ja oireita on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös rukiin kasvitautitorjunnassa on hyvä huomioida mahdollinen ruosteriski torjunnan riittävän pitkällä teholla. Rukiilla kemiallinen kasvitautien torjunta on mahdollista kukinnan loppuun asti (varmista valmisteen käyttöaika https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku).
Testi tiedote
Oraskasvustoissa esiintyy monenlaista kirjavuutta, mikä ei ole tautien aiheuttamaa. Kirpat ovat vioittaneet ja vaalentaneet erityisesti ohra- ja kevätvehnäkasvustoja. Myös erilaiset pää- ja hivenravinnepuutokset voivat aiheuttaa värimuutoksia.
EI ENÄÄ TIEDOTTEITA TÄLLE SIVUSTOLLE
KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!
Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)
Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri.
Kuivuus on vähentänyt etanariskiä. Sademäärissä on kuitenkin suuria eroja. Syksyä kohti mentäessä kosteus säilyy kasvustoissa pidempään ja parantaa etanoiden elinolosuhteita. Tarkkailu on tarpeen etenkin suorakylvölohkoilla sekä nurmien ja suojakaistojen läheisyydessä.
Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.
Aikaista syysviljojen kylvöä on syytä välttää kahukärpäsriskin vuoksi. Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.
Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.
Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).
