Siivellisiä tuomikirvoja tulee edelleen seuranta-ansoihin, mutta kasvustoista löytyy pääosin erikokoisia siivettömiä kirvoja. Monin paikoin kevätviljalohkoilla torjuntakynnys on jo ylittynyt reilusti ja torjuntoja on tehty. Kuivuudesta johtuen siivettömät kirvat ovat olleet pääosin kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä on vaikeuttanut torjuntaa. Sateiden jälkeen tuomikirvoja löytyy todennäköisesti myös ylempää kasvustosta. Joukossa voi olla myös viljakirvoja.
Tuomikirvan torjuntakynnys nousee kasvuston kehittyessä. Orastumis- ja versontavaiheessa torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja tähkälletulovaiheessa yli 10-20 kirvaa kortta kohti. Lisäksi kasvuston kunto ja odotettavissa oleva sato vaikuttavat torjuntapäätökseen.
Torjunnassa on huomioitava, että systeemisiä dimetoaatti-valmisteita voi ohjeiden mukaisesti käyttää viljoilla vain orastumis- ja versontavaiheessa kasvuston ollessa matalaa, jos kasvustosta ei löydy kirvojen luontaisia vihollisia kuten leppäpirkkoja tai niiden toukkia. Pyretroideilla torjunta on sallittua tähkälletuloon saakka.
Suoran imentävioituksen lisäksi tuomikirvat aiheuttavat satotappioita levittämällä viljan kääpiökasvuviroosia kaikkiin kevätviljoihin, vaikka virusoireet ovat yleensä selkeimmät kauralla.