Gammayökkösen toukkia on havaittu etenkin härkäpapu- ja juurikaspelloilla monin paikoin Etelä-Suomessa. Vioituksia on havaittu myös mm. kylvövuoden kuminalla, öljykasveilla ja salaatilla. Myös hernekasvit ja kaalit voivat olla alttiina vioituksille. Paikoin tuhot ovat olleet erittäin pahoja. Toukat ovat esimerkiksi syöneet härkäpapukasvuston kokonaan lehdettömäksi.
Gammayökkönen on vaeltajalaji, jota tavataan koko maassa. Lajin runsaus vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Viimeksi gammayökkönen on aiheuttanut laajaa tuhoa monilla eri viljelykasveilla vuonna 1946. Gammayökkönen on erittäin moniruokainen ja sillä on yli 300 isäntäkasvia. Sille kelpaavat viljelykasvien lisäksi monet rikka- ja luonnonkasvit.
Gammayökkösen toukka on väriltään yleensä vaaleanvihreä ja sillä on vaaleat sivujuovat. Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Isot 3-4 cm pitkät toukat syövät lehtiin reikiä ja voivat tuhota kasvuston nopeasti. Lämmin sää suosii toukkien kehitystä. Kasvustoista löytyy myös löyhissä kotelokopissa olevia koteloita. Yhden sukupolven kehitys kestää noin 1-1,5 kk.
Kasvustoja on nyt syytä tarkkailla. Gammayökkösen kemialliseen tuholaistorjuntaan härkäpavulla ja kuminalla ei tällä hetkellä ole hyväksyttyjä valmisteita. Mahdollisesta Tukesin hätälupapäätöksestä hyönteistorjunta-aineiden käytöstä gammayökkösen torjuntaan tiedotetaan erikseen.
Kuvatekstit ja kuvat:
- Gammayökkösen toukka sokerijuurikkaan lehdellä (Kuva: Suvi Hara)
- Lehdettömäksi syöty härkäpapupelto Pyhtäällä (Kuva: Aki Niemelä)
- Koteloituva gammayökkönen (Kuva: Juha Seppänen)
