EH – Sivu 2 – Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet

Varsikirppojen vioitusta viljoilla

Varsikirppojen (Chaetocnema sp.) vioitusta on havaittu yksittäisillä viljapelloilla. Varsikirppojen toukat vioittavat korsien/versojen tyviä kaivautumalla niiden sisään. Toukkien vioittama korsi kuihtuu, katkeaa helposti eikä siihen kehity tähkää. Päällisin puolin vioitus muistuttaa kahukärpäsvioitusta, mutta tarkemmassa tarkastelussa tyveltä löytyy selviä reikiä. Tässä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä.

Vastaavantyyppisten vioituksien aiheuttajina on Suomessa todettu aiemmin olleen vainiokirppa (Chaetocnema hortensis), viljakirppa (C. aridula) sekä korsikirppa/mannerheiminkirppa (C. mannerheimii ). Kyseessä ei siis ole kevätviljoilla yleisesti esiintyvä ohrakirppa (Phyllotreta vittula), joka vioittaa oraiden kärkiä ja lehtiä aikaisin keväällä. Poikkeuksellisen kuiva ja lämmin alkukasvukausi on ollut erityisen suotuisa kirpoille.

Varsikirpan (Chaetocnema sp.) vioittama viljan tyvi (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kaalikoita öljykasveilla

Kaalikoita lentelee melko paljon kevätöljykasvipelloilla Hämeessä. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Myös toukkien tarkkailu alkaa olla pian ajankohtaista. Pienet toukat löytyvät lehden alapinnalta ja aiheuttavat ”ikkunavioitusta”.

Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä eikä erilliselle torjunnalle ole yleensä tarvetta. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Tarkkaa torjuntakynnystä ei ole. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti. Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien tehon kaalikoihin tiedetään olevan heikko.

Kaalikoi rapsilla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kaalikoita öljykasvipelloilla

Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kirvojen torjuntakynnys nousee kasvuston kehittyessä

Erikokoisia tuomikirvoja kauralla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Siivellisiä tuomikirvoja tulee edelleen seuranta-ansoihin, mutta kasvustoista löytyy pääosin erikokoisia siivettömiä kirvoja. Monin paikoin kevätviljalohkoilla torjuntakynnys on jo ylittynyt reilusti ja torjuntoja on tehty. Kuivuudesta johtuen siivettömät kirvat ovat olleet pääosin kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä on vaikeuttanut torjuntaa. Sateiden jälkeen tuomikirvoja löytyy todennäköisesti myös ylempää kasvustosta. Joukossa voi olla myös viljakirvoja.

Tuomikirvan torjuntakynnys nousee kasvuston kehittyessä. Orastumis- ja versontavaiheessa torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja tähkälletulovaiheessa yli 10-20 kirvaa kortta kohti. Lisäksi kasvuston kunto ja odotettavissa oleva sato vaikuttavat torjuntapäätökseen.

Torjunnassa on huomioitava, että systeemisiä dimetoaatti-valmisteita voi ohjeiden mukaisesti käyttää viljoilla vain orastumis- ja versontavaiheessa kasvuston ollessa matalaa, jos kasvustosta ei löydy kirvojen luontaisia vihollisia kuten leppäpirkkoja tai niiden toukkia. Pyretroideilla torjunta on sallittua tähkälletuloon saakka.

Suoran imentävioituksen lisäksi tuomikirvat aiheuttavat satotappioita levittämällä viljan kääpiökasvuviroosia kaikkiin kevätviljoihin, vaikka virusoireet ovat yleensä selkeimmät kauralla.

Rapsikuoriaistarkkailu ajankohtaista

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

Kirppoja on edelleen paikoin runsaasti ja ne voivat vioittaa kuivuudesta kärsiviä ja hitaasti kehittyviä kasvustoja. Yksittäisiä kaalikoiaikuisia on tullut seuranta-ansoihin etelärannikolla, mutta toukista ei ole tiedossa havaintoja.

Rapsikuoriaisia rapsin taimiela (Kuva Erja Huusela-Veistola)

Hernekääriäisen lento alkanut

Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kirvat kiusaavat kevätviljoja

Tuomikirvoja on edelleen monin paikoin runsaasti kevätviljoilla, etenkin kauralla, mutta myös ohralla ja vehnällä. Suoran imentävioituksen lisäksi kirvat aiheuttavat satotappioita levittämällä viljan kääpiökasvuviroosia.

Paikoin tuomikirvan torjuntakynnys (kirvoja joka viidennessä kasvissa) on ylittynyt reilusti ja torjuntoja tehty. Tarkkailussa ja torjunnassa on huomioitava, että kirvat ovat nyt pääosin kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä vaikeuttaa niiden torjuntaa. Torjuntatehon varmistamiseksi systeemisiä dimetoaatti-valmisteita voi ohjeiden mukaisesti käyttää, jos kasvustosta ei löydy kirvojen luontaisia vihollisia kuten leppäpirkkoja.

Kuivassa kirvat löytyvät usein aivan kasvin tyveltä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ripsiäisiä poikkeuksellisesti kevätviljoillakin

Ripsiäiset hyötyvät kuivasta ja lämpimästä, ja niitä löytyy nyt poikkeuksellisesti syysviljakasvustojen lisäksi myös kevätviljakasvustoista. Ripsiäiset imevät kasvinesteitä ja aiheuttavat lehtiin hopeanhohtoisia viiruja tai laikkuja, joissa näkyy tummia ulostepisteitä. Ripsiäiset eivät vaadi erillistoimenpiteitä, mutta ne tulee torjuttua mahdollisen kirvatorjunnan yhteydessä.

Ripsiäisiä kevätviljan kimpussa (Kuva Erja Huusela-Veistola)

Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminan kehitys sekä kuminakoin lentohuipun ajoittuminen ja toukkien kehitys vaihtelevat alueittain. Jos kumina ei vielä kuki, toukkien tarkkailu etenkin kehittyvistä kukkavanoista on tarpeen. Kuminakoin torjunta käyttötarkoitukseen sallitulla pyretroidilla on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja on monin paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Kuminakoin torjunta-aika on kun kuminan nuput ovat näkyvissä ja on havaintoja kuminakoin toukista (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kirpat paikoin öljykasvien kimpussa

Erityisesti kirpat ovat hyötyneet lämpimästä ja kuivasta säästä. Samanaikaisesti kuivuus on hidastanut kevätöljykasvien kehitystä. Kirppamäärät vaihtelevat lohkoittain ja alueittain. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty.