Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet
Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
Viileä kasvukauden alku on ollut suosiollinen siemenlevintäisille kasvitaudeille, kuten ohran verkkolaikulle. Siemenlevintäisen verkkolaikun oireet erottuvat hyvin ensimmäisessä kasvulehdessä. Oireita kannattaa seurata erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa mutta yksittäisiä oireita voi esiintyä myös, jos siemen on peitattu. Alttiimmissa lajikkeissa verkkolaikku etenee kuivemmissakin olosuhteissa.
Ruskearuostetta Inkoon ruisvehnässä (Kuva Mikael Fröberg).
Kosteat säät ovat olleet suosiolliset kasvitautien etenemisellä syysviljoissa. Rukiin rengaslaikku ja syysvehnän pistelaikku sekä harmaalaikku esiintyvät vielä pääosin kasvustojen alalehdillä. Inkoossa on ruisvehnässä havaittu jo ensimmäiset ruskearuoste-esiintymät. Oireiden esiintyessä torjunta on tarpeen hyvin talvehtineissa kasvustoissa. Ruoste leviää nopeasti ja oireita on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös rukiin kasvitautitorjunnassa on hyvä huomioida mahdollinen ruosteriski torjunnan riittävän pitkällä teholla. Rukiilla kemiallinen kasvitautien torjunta on mahdollista kukinnan loppuun asti (varmista valmisteen käyttöaika https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku).
Oraskasvustoissa esiintyy monenlaista kirjavuutta, mikä ei ole tautien aiheuttamaa. Kirpat ovat vioittaneet ja vaalentaneet erityisesti ohra- ja kevätvehnäkasvustoja. Myös erilaiset pää- ja hivenravinnepuutokset voivat aiheuttaa värimuutoksia.
KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!
Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)
Viime kasvukauden kosteat sääolot yhdistettynä tämän kasvukauden olosuhteisiin ovat edistäneet lentonokitartuntaa ohrassa. Nokitähkisiä ohria esiintyy useilla viljelyalueilla sekä kaksi- että monitahoisissa lajikkeissa. Lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla.
Lentonoen oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälletulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Tähkät täyttyvät mustasta noki-itiömassasta, joka häviää tuulen mukana jo muutaman päivän kuluttua ja jäljelle jää vain tähkälapakko.
Lentonokisista tähkistä itiöt lentävät ympäröiviin kukkiviin tähkiin. Itiö tunkeutuu kukkaan ja sitä myötä kehittyvän jyvän sisälle. Kasvukauden aikaista tartuntaa ei voi silmin havaita. Mahdollisen tartunnan voi testatauttaa Eviran siemenlaboratoriossa Loimaalla. Lentonokea voi kemiallisesti torjua peittauksella.
Kuvateksti: Lentonoen tartuttama ohra Ylistarossa (Kuva: Marja Jalli).
Monitahoisissa ohralajikkeissa on Hämeessä havaittu härmää. Ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.
Leviäminen on nopeinta tuulisella säällä, kun yökastetta on paljon tai suhteellinen kosteus on korkea ja lämpötila on 18–22 °C.
Oireita kannattaa tarkkailla erityisesti Wolmari, Aukusti, Tiril, Einar, Trym ja Vertti-lajikkeissa. Olosuhteet ovat nyt härmän leviämiselle suotuisat ja satovaikutukset voivat alttiilla lajikkeilla olla torjumatta merkittävät.
Kuvateksti: Härmän tunnistaa lehden pinnalla olevista valkoisista pumpulimaisista pesäkkeistä. Sateessa pesäkkeet huuhtoutuvat ja jäljelle jää kellertävä laikku (kuva Marja Jalli).
Alkukesän kuivuus on edistänyt tyvitautien esiintymistä viljoilla. Aiheuttajina ovat pääasiassa punahomettakin aiheuttavat Fusarium-sienet. Oireet näkyvät aluksi ruskehtavina kuoliolaikkuina korren tyvellä. Kuolion laajetessa koko tyviosa muuttuu ruskeaksi ja haurastuu. Sairaat kasvit lakoutuvat herkästi. Tyvitautisissa oraissa veden ja ravinteiden kulku heikkenevät ja voimakkaassa tartunnassa estyvät kokonaan. Tyvitauteja ehkäistään tehokkaimmin siemenen peittauksella ja monipuolisella viljelykierrolla.
Kuva: Tyvitautien oireita mallasohrassa Liedossa (Kuva Marja Jalli).
Kuivuus on haitannut viljojen ravinteiden saantia. Hivenravinteista kasvustoissa ilmenee mangaanin puutosta. Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti ja sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Kauralla kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä harmahtavia laikkuja. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi ja niissä voi olla ruskeita pieniä laikkuja helmimäisinä nauhoina. Vehnällä ja rukiilla voi esiintyä harmaita laikkuja. Puutosta voi korjata lehtilannoituksella, jonka tarve on hyvä arvioida kasvuston kunnon mukaan.
Kuvateksti: Mangaanin puutosoireita kaurassa Ylistarossa 26.6.2018 (Kuva Tapio Kujala)
Kuivien olosuhtehteiden vuoksi kasvitauteja aiheuttavat sienet eivät ole itäneet ja siksi oireitakaan ei ole kasvustoissa näkynyt. Ohrapelloissa esiintyy mangaanin puutosta sekä fysiologisia oireita, jotka saattavat sekoittua tautioireisiin. Juhannusviikon sateet herättävät kasvijätteessä ja mahdollisesti kasveissa olevat taudinaiheuttajat ja itiöntuotanto käynnistyy useimmilla taudinaiheuttajilla nopeasti. Ensimmäisten oireiden esiintymiseen voi kulua yli viikko lajikkeen taudinkestävyyden, lohkon viljelyhistorian ja kosteusolojen mukaan. Lohkoilla, joissa on satopotentiaalia, kannattaa tarkkailu aloittaa juhannuksen jälkeen.
