Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet
Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!
Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)
Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri.
Kuivuus on vähentänyt etanariskiä. Sademäärissä on kuitenkin suuria eroja. Syksyä kohti mentäessä kosteus säilyy kasvustoissa pidempään ja parantaa etanoiden elinolosuhteita. Tarkkailu on tarpeen etenkin suorakylvölohkoilla sekä nurmien ja suojakaistojen läheisyydessä.
Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Katso tarkemmin Tukesin tiedotteet 27.7.2018 ja 26.7.2018 .
Jos kasvustossa havaitaan gammayökkösen toukkia ja vioituksia kannattaa torjuntaa harkita, sillä vallitseva helteinen sää on optimaalinen toukkien kehitykselle ja ankarat tuhot ovat mahdollisia.
Gammayökkösen toukkia on havaittu etenkin härkäpapu- ja juurikaspelloilla monin paikoin Etelä-Suomessa. Vioituksia on havaittu myös mm. kylvövuoden kuminalla, öljykasveilla ja salaatilla. Myös hernekasvit ja kaalit voivat olla alttiina vioituksille. Paikoin tuhot ovat olleet erittäin pahoja. Toukat ovat esimerkiksi syöneet härkäpapukasvuston kokonaan lehdettömäksi.
Gammayökkönen on vaeltajalaji, jota tavataan koko maassa. Lajin runsaus vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Viimeksi gammayökkönen on aiheuttanut laajaa tuhoa monilla eri viljelykasveilla vuonna 1946. Gammayökkönen on erittäin moniruokainen ja sillä on yli 300 isäntäkasvia. Sille kelpaavat viljelykasvien lisäksi monet rikka- ja luonnonkasvit.
Gammayökkösen toukka on väriltään yleensä vaaleanvihreä ja sillä on vaaleat sivujuovat. Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Isot 3-4 cm pitkät toukat syövät lehtiin reikiä ja voivat tuhota kasvuston nopeasti. Lämmin sää suosii toukkien kehitystä. Kasvustoista löytyy myös löyhissä kotelokopissa olevia koteloita. Yhden sukupolven kehitys kestää noin 1-1,5 kk.
Kasvustoja on nyt syytä tarkkailla. Gammayökkösen kemialliseen tuholaistorjuntaan härkäpavulla ja kuminalla ei tällä hetkellä ole hyväksyttyjä valmisteita. Mahdollisesta Tukesin hätälupapäätöksestä hyönteistorjunta-aineiden käytöstä gammayökkösen torjuntaan tiedotetaan erikseen.
Kuvatekstit ja kuvat:
Hukkakaura on röyhyllä. Kasvustoja on kierrettävä nyt hukkakauran varalta. Matalia kasveja ei löydä kiikaria käyttämällä.
Hukkakaurakasvit on kerättävä kokonaisina juurineen muovisäkkiin ja poltettava. Varsinkin tuleentuneet siemenet varisevat helposti. Hukkakaurattomuustarkastus haetaan kunnasta toukokuun lopussa, se voidaan tehdä vain ohra- ja vehnäkasvustoista. Hukkakaurakierroksia tehdessä on helppo havainnoida kasvinsuojelun onnistuminen.
Rapsikuoriaistarkkailu on edelleen ajankohtaista kevätöljykasvilohkoilla, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi. Jos alueella on runsaasti rapsikuoriaisen luontaista vihollista, rapsikuoriaispistiäistä, on myöhäisen nuppuvaiheen torjuntakynnys 3-4 kuoriaista /kasvi.
Rapsikuoriaisen kasvinsuojeluaineresistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on tärkeää. Vaihtoehtoina pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet, indoksakarbi ja pymetrotsiini, joita voi käyttää vain kerran kasvukaudessa. Torjunnassa on huomioitava myös mehiläisvaroitukset. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.
Kaalikoiaikuisia lentelee edelleen paikoin öljykasvipelloilla. Kaalikoin toukkien ilmaantumista kannattaa tarkkailla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti. Torjunta on mahdollista ennen kukintaa.
Kaalikoita lentelee melko paljon kevätöljykasvipelloilla Hämeessä. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Myös toukkien tarkkailu alkaa olla pian ajankohtaista. Pienet toukat löytyvät lehden alapinnalta ja aiheuttavat ”ikkunavioitusta”.
Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä eikä erilliselle torjunnalle ole yleensä tarvetta. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Tarkkaa torjuntakynnystä ei ole. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti. Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien tehon kaalikoihin tiedetään olevan heikko.
Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)
Kaalikoita lentelee melko paljon kevätöljykasvipelloilla Hämeessä. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Myös toukkien tarkkailu alkaa olla pian ajankohtaista. Pienet toukat löytyvät lehden alapinnalta ja aiheuttavat ”ikkunavioitusta”.
Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä eikä erilliselle torjunnalle ole yleensä tarvetta. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Tarkkaa torjuntakynnystä ei ole. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti. Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien tehon kaalikoihin tiedetään olevan heikko.
Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)
Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.
Kirppoja on edelleen paikoin runsaasti ja ne voivat vioittaa kuivuudesta kärsiviä ja hitaasti kehittyviä kasvustoja. Yksittäisiä kaalikoiaikuisia on tullut seuranta-ansoihin etelärannikolla, mutta toukista ei ole tiedossa havaintoja.
Galera vioittaa rypsiä ja rapsia, jos sitä käytetään nelilehtivaiheen jälkeen.
Valikoivia juolavehnäntorjuntaherbisidejä käytettäessä kasvuston pitää olla hyvässä kasvussa ja ilman suhteellisen yli 70 %, eikä hellettä ja juolavehnässä 4-6 lehteä.