Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet
Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!
Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)
Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri.
Kuivuus on vähentänyt etanariskiä. Sademäärissä on kuitenkin suuria eroja. Syksyä kohti mentäessä kosteus säilyy kasvustoissa pidempään ja parantaa etanoiden elinolosuhteita. Tarkkailu on tarpeen etenkin suorakylvölohkoilla sekä nurmien ja suojakaistojen läheisyydessä.
Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Katso tarkemmin Tukesin tiedotteet 27.7.2018 ja 26.7.2018 .
Jos kasvustossa havaitaan gammayökkösen toukkia ja vioituksia kannattaa torjuntaa harkita, sillä vallitseva helteinen sää on optimaalinen toukkien kehitykselle ja ankarat tuhot ovat mahdollisia.
Gammayökkösen toukkia on havaittu etenkin härkäpapu- ja juurikaspelloilla monin paikoin Etelä-Suomessa. Vioituksia on havaittu myös mm. kylvövuoden kuminalla, öljykasveilla ja salaatilla. Myös hernekasvit ja kaalit voivat olla alttiina vioituksille. Paikoin tuhot ovat olleet erittäin pahoja. Toukat ovat esimerkiksi syöneet härkäpapukasvuston kokonaan lehdettömäksi.
Gammayökkönen on vaeltajalaji, jota tavataan koko maassa. Lajin runsaus vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Viimeksi gammayökkönen on aiheuttanut laajaa tuhoa monilla eri viljelykasveilla vuonna 1946. Gammayökkönen on erittäin moniruokainen ja sillä on yli 300 isäntäkasvia. Sille kelpaavat viljelykasvien lisäksi monet rikka- ja luonnonkasvit.
Gammayökkösen toukka on väriltään yleensä vaaleanvihreä ja sillä on vaaleat sivujuovat. Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Isot 3-4 cm pitkät toukat syövät lehtiin reikiä ja voivat tuhota kasvuston nopeasti. Lämmin sää suosii toukkien kehitystä. Kasvustoista löytyy myös löyhissä kotelokopissa olevia koteloita. Yhden sukupolven kehitys kestää noin 1-1,5 kk.
Kasvustoja on nyt syytä tarkkailla. Gammayökkösen kemialliseen tuholaistorjuntaan härkäpavulla ja kuminalla ei tällä hetkellä ole hyväksyttyjä valmisteita. Mahdollisesta Tukesin hätälupapäätöksestä hyönteistorjunta-aineiden käytöstä gammayökkösen torjuntaan tiedotetaan erikseen.
Kuvatekstit ja kuvat:
Hukkakaura on röyhyllä. Kasvustoja on kierrettävä nyt hukkakauran varalta. Matalia kasveja ei löydä kiikaria käyttämällä.
Hukkakaurakasvit on kerättävä kokonaisina juurineen muovisäkkiin ja poltettava. Varsinkin tuleentuneet siemenet varisevat helposti. Hukkakaurattomuustarkastus haetaan kunnasta toukokuun lopussa, se voidaan tehdä vain ohra- ja vehnäkasvustoista. Hukkakaurakierroksia tehdessä on helppo havainnoida kasvinsuojelun onnistuminen.
Hernekääriäisen lentohuippu Etelä-Suomessa on alkanut. Paikoin ansoihin on tällä viikolla tullut runsaasti kääriäisiä ja torjuntakynnys on jo ylittynyt.
Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.
Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.
Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.
