Kategoria: Viljat

Tunnista mangaaninpuutosoireet

Paikoin ohra- ja kaurakasvustoissa esiintyy mangaaninpuutosoireita. Oireet saattavat sekoittua kasvitautioireisiin. Kauralla oireet ilmenevät vaaleina pitkittäisiä laikkuina, jotka muuttuvat harmahtaviksi laajemmiksi alueiksi. Ohralla mangaanin puutos näkyy pistemäisinä jonossa olevina ruskeina laikkuina, jotka muodostavat yhtenäisemmän nauhan. Oireet voivat helposti sekoittua verkkolaikun tai viirutaudin oireisiin.

Kasvuston mangaaninpuutosriskiä lisäävät rehevä kasvu, kostea sää, korkea pH, maan korkea multavuus ja alhainen savespitoisuus.

Ilmajoella esiintyi ohran alalehdillä reilusti mangaaninpuutoksen oireita (9.7.2024).

Kauralla mangaaninpuutosoireet näkyvät ensin vaaleina yksittäisinä laikkuina, jotka voimakkaina esiintyessään harmaannuttavat laajoja alueita ja erottuvat selkeästi kasvustosta.

Siemenlevintäistä verkkolaikkua ohrassa

Siemenlevintäinen verkkolaikku (Kuva: Marja Jalli)

Viileä kasvukauden alku on ollut suosiollinen siemenlevintäisille kasvitaudeille, kuten ohran verkkolaikulle. Siemenlevintäisen verkkolaikun oireet erottuvat hyvin ensimmäisessä kasvulehdessä. Oireita kannattaa seurata erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa mutta yksittäisiä oireita voi esiintyä myös, jos siemen on peitattu. Alttiimmissa lajikkeissa verkkolaikku etenee kuivemmissakin olosuhteissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tautipainetta syysviljoissa

Ruskearuostetta Inkoon ruisvehnässä (Kuva Mikael Fröberg).

Kosteat säät ovat olleet suosiolliset kasvitautien etenemisellä syysviljoissa. Rukiin rengaslaikku ja syysvehnän pistelaikku sekä harmaalaikku esiintyvät vielä pääosin kasvustojen alalehdillä. Inkoossa on ruisvehnässä havaittu jo ensimmäiset ruskearuoste-esiintymät. Oireiden esiintyessä torjunta on tarpeen hyvin talvehtineissa kasvustoissa. Ruoste leviää nopeasti ja oireita on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös rukiin kasvitautitorjunnassa on hyvä huomioida mahdollinen ruosteriski torjunnan riittävän pitkällä teholla. Rukiilla kemiallinen kasvitautien torjunta on mahdollista kukinnan loppuun asti (varmista valmisteen käyttöaika https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku).

 

KasKasin kasvukauden 2018 testaus päättyy

KasKas-sovelluksen testaus kasvukauden 2018 osalta päättyy 31.7. Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteita voit seurata Kasperista www.luke.fi/kasper ja Maaseudun Tulevaisuudesta.

Kiitos kaikille kuluneesta kesästä!

Kuvateksti: Mallasohra tuleentuun Inkoossa Västankvarnin pelloilla 31.7.2018 (Kuva Marja Jalli)

Huomioi syyskylvöjen etanariski

Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri.

Kuivuus on vähentänyt etanariskiä. Sademäärissä on kuitenkin suuria eroja. Syksyä kohti mentäessä kosteus säilyy kasvustoissa pidempään ja parantaa etanoiden elinolosuhteita. Tarkkailu on tarpeen etenkin suorakylvölohkoilla sekä nurmien ja suojakaistojen läheisyydessä.

Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Valepeltoetana (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

Varaudu kahukärpästarkkailuun uusilla syysviljoilla

Aikaista syysviljojen kylvöä on syytä välttää kahukärpäsriskin vuoksi. Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti.  Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Kahukärpäsiä kelta-ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

Hukkakauran kitkennllä on kiire

 

Hukkakuran röyhy tulossa esiin (Kuva Heikki Jalli

Hukkakaura on röyhyllä. Kasvustoja on kierrettävä nyt hukkakauran varalta. Matalia kasveja ei löydä kiikaria käyttämällä.

Hukkakaurat on kitkettävä kokonaisina, kerättävä muovisäkkiin ja poltettava. Kuva otettu Somerolla 18.7.2018 (Heikki Jall

Hukkakaurakasvit on kerättävä kokonaisina juurineen muovisäkkiin ja poltettava. Varsinkin tuleentuneet siemenet varisevat helposti. Hukkakaurattomuustarkastus haetaan kunnasta toukokuun lopussa, se voidaan tehdä vain ohra- ja vehnäkasvustoista. Hukkakaurakierroksia tehdessä on helppo havainnoida kasvinsuojelun onnistuminen.

Lentonokea ohrassa

Viime kasvukauden kosteat sääolot yhdistettynä tämän kasvukauden olosuhteisiin ovat edistäneet lentonokitartuntaa ohrassa. Nokitähkisiä ohria esiintyy useilla viljelyalueilla sekä kaksi- että monitahoisissa lajikkeissa. Lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla.

Lentonoen oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälletulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Tähkät täyttyvät mustasta noki-itiömassasta, joka häviää tuulen mukana jo muutaman päivän kuluttua ja jäljelle jää vain tähkälapakko.

Lentonokisista tähkistä itiöt lentävät ympäröiviin kukkiviin tähkiin. Itiö tunkeutuu kukkaan ja sitä myötä kehittyvän jyvän sisälle. Kasvukauden aikaista tartuntaa ei voi silmin havaita. Mahdollisen tartunnan voi testatauttaa Eviran siemenlaboratoriossa Loimaalla. Lentonokea voi kemiallisesti torjua peittauksella.

Kuvateksti: Lentonoen tartuttama ohra Ylistarossa (Kuva: Marja Jalli).

 

Miinaajakärpästen vioitusta ohrassa

Miinaajakärpästen vioitusta ohrassa on havaittu etenkin Pohjanmaan alueella. Aiheuttajina ovat todennäköisesti ohranlehtikärpänen Hydrellia griseola tai kauranmiinaajakärpänen Chromatomyia fuscula. Vioitusta voi esiintyä ohralla ja kauralla, mutta myös timoteillä ja nurminadalla.

Viljoilla esiintyvät miinaajakärpäset talvehtivat aikuisena ja munivat oraisiin touko-kesäkuussa. Toukka elää lehden sisällä kaivaen käytäviä ja koteloituu lehdelle. Aikuiset kärpäset siirtyvät talvehtimaan. Alalehtien vioituksilla ei ole suurta merkitystä, mutta lippulehden vioitus voi vaikuttaa tähkään ja satoon. Torjuntatoimet eivät ole mahdollisia enää tässä vaiheessa.

Miinaajakärpästen vioitusta ohran lehdissä (kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ohrassa havaittu härmää

Monitahoisissa ohralajikkeissa on Hämeessä havaittu härmää. Ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.

Leviäminen on nopeinta tuulisella säällä, kun yökastetta on paljon tai suhteellinen kosteus on korkea ja lämpötila on 18–22 °C.

Oireita kannattaa tarkkailla erityisesti Wolmari, Aukusti, Tiril, Einar, Trym ja Vertti-lajikkeissa. Olosuhteet ovat nyt härmän leviämiselle suotuisat ja satovaikutukset voivat alttiilla lajikkeilla olla torjumatta merkittävät.

Kuvateksti: Härmän tunnistaa lehden pinnalla olevista valkoisista pumpulimaisista pesäkkeistä. Sateessa pesäkkeet huuhtoutuvat ja jäljelle jää kellertävä laikku (kuva Marja Jalli).