Kasvinsuojelun ajankohtaistiedotteet
Uusi Luke Wordpress1 -sivusto
Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa jonkin verran. Punkin vioittamat kasvit alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.
Kuminan kukinnoista löytyy paikoin myös kirvoja ja kuminakoin toukkia.
Hernekääriäisen lentohuippu Etelä-Suomessa on alkanut. Paikoin ansoihin on tällä viikolla tullut runsaasti kääriäisiä ja torjuntakynnys on jo ylittynyt.
Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.
Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.
Varsikirppojen (Chaetocnema sp.) vioitusta on havaittu yksittäisillä viljapelloilla. Varsikirppojen toukat vioittavat korsien/versojen tyviä kaivautumalla niiden sisään. Toukkien vioittama korsi kuihtuu, katkeaa helposti eikä siihen kehity tähkää. Päällisin puolin vioitus muistuttaa kahukärpäsvioitusta, mutta tarkemmassa tarkastelussa tyveltä löytyy selviä reikiä. Tässä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä.
Vastaavantyyppisten vioituksien aiheuttajina on Suomessa todettu aiemmin olleen vainiokirppa (Chaetocnema hortensis), viljakirppa (C. aridula) sekä korsikirppa/mannerheiminkirppa (C. mannerheimii ). Kyseessä ei siis ole kevätviljoilla yleisesti esiintyvä ohrakirppa (Phyllotreta vittula), joka vioittaa oraiden kärkiä ja lehtiä aikaisin keväällä. Poikkeuksellisen kuiva ja lämmin alkukasvukausi on ollut erityisen suotuisa kirpoille.
Kaalikoita lentelee melko paljon kevätöljykasvipelloilla Hämeessä. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Myös toukkien tarkkailu alkaa olla pian ajankohtaista. Pienet toukat löytyvät lehden alapinnalta ja aiheuttavat ”ikkunavioitusta”.
Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä eikä erilliselle torjunnalle ole yleensä tarvetta. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Tarkkaa torjuntakynnystä ei ole. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti. Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien tehon kaalikoihin tiedetään olevan heikko.
Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)
Kaalikoita lentelee melko paljon kevätöljykasvipelloilla Hämeessä. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Myös toukkien tarkkailu alkaa olla pian ajankohtaista. Pienet toukat löytyvät lehden alapinnalta ja aiheuttavat ”ikkunavioitusta”.
Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä eikä erilliselle torjunnalle ole yleensä tarvetta. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Tarkkaa torjuntakynnystä ei ole. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohti. Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien tehon kaalikoihin tiedetään olevan heikko.
Kuvassa aikuinen kaalikoi rapsipellolla Jokioisilla 26.6.2018 (Kuva: Erja Huusela-Veistola)
Kuivuus on haitannut viljojen ravinteiden saantia. Hivenravinteista kasvustoissa ilmenee mangaanin puutosta. Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti ja sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Kauralla kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä harmahtavia laikkuja. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi ja niissä voi olla ruskeita pieniä laikkuja helmimäisinä nauhoina. Vehnällä ja rukiilla voi esiintyä harmaita laikkuja. Puutosta voi korjata lehtilannoituksella, jonka tarve on hyvä arvioida kasvuston kunnon mukaan.
Kuvateksti: Mangaanin puutosoireita kaurassa Ylistarossa 26.6.2018 (Kuva Tapio Kujala)
Juhannuksen tuulinen ja sateinen sää hillitsi kempin lentoa. Nyt kun sää on lämmennyt uudelleen, kempin lennon odotetaan vilkastuvan. Mikäli porkkana on kooltaan tavallista pienempää ja kemppejä on paljon liikkeellä, torjuntaa on syytä jatkaa vaikka porkkanat olisivat saavuttaneet 4-5-lehtiasteen.
Siivellisiä tuomikirvoja tulee edelleen seuranta-ansoihin, mutta kasvustoista löytyy pääosin erikokoisia siivettömiä kirvoja. Monin paikoin kevätviljalohkoilla torjuntakynnys on jo ylittynyt reilusti ja torjuntoja on tehty. Kuivuudesta johtuen siivettömät kirvat ovat olleet pääosin kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä on vaikeuttanut torjuntaa. Sateiden jälkeen tuomikirvoja löytyy todennäköisesti myös ylempää kasvustosta. Joukossa voi olla myös viljakirvoja.
Tuomikirvan torjuntakynnys nousee kasvuston kehittyessä. Orastumis- ja versontavaiheessa torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja tähkälletulovaiheessa yli 10-20 kirvaa kortta kohti. Lisäksi kasvuston kunto ja odotettavissa oleva sato vaikuttavat torjuntapäätökseen.
Torjunnassa on huomioitava, että systeemisiä dimetoaatti-valmisteita voi ohjeiden mukaisesti käyttää viljoilla vain orastumis- ja versontavaiheessa kasvuston ollessa matalaa, jos kasvustosta ei löydy kirvojen luontaisia vihollisia kuten leppäpirkkoja tai niiden toukkia. Pyretroideilla torjunta on sallittua tähkälletuloon saakka.
Suoran imentävioituksen lisäksi tuomikirvat aiheuttavat satotappioita levittämällä viljan kääpiökasvuviroosia kaikkiin kevätviljoihin, vaikka virusoireet ovat yleensä selkeimmät kauralla.
Kuivien olosuhtehteiden vuoksi kasvitauteja aiheuttavat sienet eivät ole itäneet ja siksi oireitakaan ei ole kasvustoissa näkynyt. Ohrapelloissa esiintyy mangaanin puutosta sekä fysiologisia oireita, jotka saattavat sekoittua tautioireisiin. Juhannusviikon sateet herättävät kasvijätteessä ja mahdollisesti kasveissa olevat taudinaiheuttajat ja itiöntuotanto käynnistyy useimmilla taudinaiheuttajilla nopeasti. Ensimmäisten oireiden esiintymiseen voi kulua yli viikko lajikkeen taudinkestävyyden, lohkon viljelyhistorian ja kosteusolojen mukaan. Lohkoilla, joissa on satopotentiaalia, kannattaa tarkkailu aloittaa juhannuksen jälkeen.
Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.
Kirppoja on edelleen paikoin runsaasti ja ne voivat vioittaa kuivuudesta kärsiviä ja hitaasti kehittyviä kasvustoja. Yksittäisiä kaalikoiaikuisia on tullut seuranta-ansoihin etelärannikolla, mutta toukista ei ole tiedossa havaintoja.
